Pietron Possa

Sijoittajapiirien rakkikoira, teräväkielinen ja -mielinen Hugh on taas ollut äänessä seminaarissa. Hän vertaa mm. Euroopan rahaliittoa 1930-luvun Iso-Britanniaan, jossa jatkuvat valtion säästötoimet ajoivat Kuninkaallisen laivaston lopulta kapinaan. Näin ainakin väitettiin. Iso-Britannian valuutta oli tuohon aikaan kiinnitetty kultaan. Herra Hendryn mukaan tilannetta voidaan verrata nykyiseen kiinteän vaihtokurssin euro-järjestelmään. Täälläkin EU:n pakkosäästötoimet raivostuttavat Etelä-Euroopan kansalaisia. Jos etsit omalle positiiviselle markkinanäkemyksellesi vastapainoksi jotain selkeästi pessimistisempää arviota, niin kuuntele hetki Hugh Hendryä. Varoitus: USA:n tulevaisuuden hän näkee kuitenkin suorastaan valoisana.

Hugh aloittaa oman paatoksensa 12:00 kohdalla.



Sijoitusmenestystä!

-Pietro-

Alkuun uudelleen pahoittelut kovin harvasta kirjoittelutahdista! Kahden pikkulapsen isän rooli on ollut yllättävän työn täyteistä. Mutta tässä sitä taas mennään! Lupailin jo kertaalleen noin vuosi sitten, että en jauha enää eurokriisistä tai ainakaan Kreikasta. Pakko nyt on kuitenkin päivittää vielä ajatukseni muidenkin tietoon, kun on tullut päntättyä asiaa monelta kantilta ja historian valossa.

Pidin eilen esityksen euroalueen mahdollisesta hajoamisesta FYI:n järjestämässä Treasury & Cash 2012-seminaarissa Helsingissä. Iloisen seminaarimeiningin keskellä oli hiukan tylyä puhua niinkin synkästä aiheesta, mutta halusin kertoa tällaisenkin tulevaisuuden skenaarion seminaarin osallistujille. Esityksen kalvosetti löytyy alta, mutta yritän seuraavaksi hiukan kiteyttää ajatuksiani kokonaisten lauseiden muodossa.

Kaikki ovat varmaankin samaa mieltä kanssani siinä, että joku mättää täällä Euroopassa. Yleensä yhteisymmärrys päättyy siihen. Jotkut pitävät ongelmien perimmäisenä lähteenä pankkijärjestelmää. Toiset syyttävät maiden ylivelkaatumista. Keskuspankin päättämättömyyttä pidetään myös ongelmien aiheuttajana. Ai niin, hedge fundit saavat myös osansa.

Itse olen tullut siihen lopputulokseen, että perimmäinen ongelma on rahaliitto itse. Rahaliitto on ongelma siksi, että kiinteiden valuuttakurssien myötä suurin osa Etelä-Eurooppaa on menettänyt kansainvälisen kilpailukykynsä. Heidän tuotteensa ovat liian kalliita muille. Toisaalta heillä on ollut kivasti paukkuja ostaa muualta tuotuja tuotteita. Nykyisissä ongelmamaissa (Kreikka, Espanja, Portugali, Italia) palkat ovat nouseet voimakkaasti viimeisen 10 vuoden aikana. Ylivelkaantuminen on lähinnä matemaattinen seuraus kilpailukyvyn puutteen aiheuttamista alijäämistä niin valtion taloudessa kuin liike-elämässä. Jos kansa kuluttaa enemmän kuin tienaa, niin erotus rahoitetaan aina velalla.

Nykyiset kriisin ratkaisukeinot

Tällä hetkellä kriisiä ratkaistaan väärillä lääkkeillä. EU pakottaa etelän maat voimakkaisiin säästötalkoisiin, vaikka nämä kansantaloudet ovat jo valmiiksi taantumassa. Niin pitkään kun oikeata ongelmaa ei ratkaista, pakkosäästäminen pahentaa vain tilannetta entisestään. Suomessa on esimerkiksi nostettu taantumassa valtion menoja, yksityisen sektorin säästämisen vastapainoksi. Näin ollen talouden alltoliikettä saadaan hiukan rauhoitettua. Pakkosäästäminen Etelä-Euroopassa pahentaa taantumaa 2012 ja 2013.

Toisaalta Euroopan keskuspankki on lisännyt likviditeetin määrää pankkijärjestelmässä (ns. LTRO-ohjelma). Taustalla on kai ajatus, että likviditeetin puute on ongelma. Likviditeetissä ei kuitenkaan ole mitään ongelmaa, sijoittajat vaan eivät halua rahoittaa tiettyjä pankkeja niihin liittyvien todellisten tai pelättyjen riskien takia.

Myös valvontaa ja rankaisutoimia kiristetään EU:ssa. Tämä on hassua, koska sekään ei ratkaise itse ongelmaa. Vaikka pankkeja valvotaan miten paljon tahansa, se ei paranna Etelä-Euroopan valtioiden kilpailukykyä. Etelä-Euroopalle langetettavat sakot eivät myöskään paranna heidän kilpailukykyä.

Minun ehdoton suosikki on kuitenkin EU:n lainatakausrinki "Euroopan vakausmekanismi", jossa kaikki 17 euro-jäsenvaltiota yhdessä antavat lainaa rahoitusvaikeuksien kanssa painiville maille. Eli ylivelkaantumista pyritään ratkaisemaan antamalla lisää velkaa. Tämä on hassu ajatus, mutta on ymmärrettävää historian valossa. Pankitkin pystyvät pitkittämään asiakkaiden velanhoitokykyä antamalla asiakkaalle lisävelkaa, jolla maksetaan alkuperäisen lainan korkoja ja lyhennyksiä. Varmasti myös yritykset ovat syyllistyneet tähän.
  
Ratkaisu on konkurssi, irtoaminen eurosta ja devalvaatio

Variant Perceptionin tarjoama lääke on tuskainen sekin, mutta ratkaisee nykyisin kriisin perimmäisen ongelman, eli rahaliiton. Historiassa on paljon tapauksia, jossa maa on irronnut rahaliitosta. Näihin tapauksiin ei ole liittynyt suurta talouskriisiä puhumattakaan sisällissodista tai muista levottomuuksista. Tottakai eurojärjestelmä on ainutlaatuinen, mutta en pysty yhtymään kaikista synkimpiin ennustuksiin euron hajoamisen vaikutuksista. Itse hahmottelin tulitikkuaskin kanteen, että Suomen BKT supistuisi kyllä 10% euron mahdollisen hajoamisen jälkeisenä 6 kuukautena, mutta tämäkin on osaksi tilapäistä ja pelon ja paniikin aiheuttamaa. Euron hajoamisen todennäköisyyttä on mahdotonta arvioida, mutta arvioni mukaan se on selvästi nollaa suurempi.

Euro voidaan pelastaa liittovaltiossa

Nykyinen huolestuttava kehitys voidaan pysäyttää käsitykseni mukaan nopeuttamalla siirtymistä täyteen liittovaltioon. Tämä tarkoittaisi, että toistuvien tukilainojen asemesta rikkaiden maiden keräämiä verotuloja ohjataan suoraan köyhään etelään. Köyhien eurovaltioiden menetetty luottamus sijoittajapiireissä palautuu eurobondeilla. Tällaisessa ohjelmassa rahaa kerätään suoraan Brysseliin ja sijoittajat saavat lupauksen siitä, että veroja kerätään riittävästi ympäri euroaluetta lainan korkojen ja lyhennysten maksamiseksi. Käytännössä Saksa, Suomi, Hollanti ja Belgia ja ehkäpä Ranska maksaisivat omasta kassasta ja ilman ylärajaa Etelä-Euroopan mahdolliset puutteet verotulojen keräyksessä.

Itse en jaksa uskoa, että Saksa suostuu tähän. Toisaalta poliitikot ovat osoittaneet jo melkoista päättäväisyyttä euron pelastamiseksi kriisin koittaessa. Saksan vientiteollisuus ja pankit saattaisivat suostuakin tällaiseen ratkaisuun.

Toivottavasti euro-keskustelua käydään jatkossa monelta eri kantilta. Suomalaiset ovat pirun fiksua sakkia, joten kyllä täältä löytyy näkemystä tehdä tarvittaessa kipeitä, mutta välttämättömiä ratkaisuja. Nyt on aika unohtaa perusteettomat pelottelut ja lähestyä tätä asiaa objektiivisesti ilman suurta tunnelatausta. Valuuttoja on aina tullut ja mennyt, ihmiset tarvitsevat joka tapauksessa hyviä tuotteita ja palveluita. 

Sijoitusmenestystä!

-Pietro-

PS. Olen melko usein väärässä, mutta asuntohintojen nousun jatkuminen tällaisessa talousympäristössä on vähintäänkin epävarmaa.

Treasury&Cash2012 Netti

Pahoittelut kärkeen, että en ole saanut päivitettyä blogia herran aikaan. Perheeni on juuri myynyt asuntonsa Helsingissä ja hypännyt muuttokaravaanin perässä vuokralle. Nykyisillä asuntojen hinnoilla Helsingin keskustan kupeessa on vaikea uneksia tilavasta asunnosta ilman reipasta velkavipua. Vuokralaisena voi kuitenkin saada lisää asuintilaa kohtuukustannuksin, mutta muutama oletus on kuitenkin tehtävä.

Analyysi

Asuntovelallinen saa lisätilaa ottamalla lisää velkaa. Jos neliöhinta on 4500 euroa ja lainan korko on 1,7%, saa 10 lisäneliötä piskuiseen 64 eur/kk lisähintaan (45 000 euroa * 0,017 /12). Tämän päälle verottaja tukee lisälainaa matalammilla veroilla vielä noin 24 eur/kk. Lisäneliöistä pitää maksaa yhtiövastiketta keskimäärin 3,5 eur/neliö. 10 lisäneliötä hyvällä alueella Helsingissä maksaa yhteensä 75 eur/kk. Lainaa ei tarvitse lyhentää tässä esimerkissä, sähkö- ja vesimaksut oletetaan samoiksi.

Vuokra-asuja saa 10 lisäneliötä samalta alueelta noin 180 eur/kk-hintaan (oletus: vuokra 18 euroa per neliö). Jotta analyysi olisi vertailukelpoinen, vuokra-asujan tarvitsee ehdottomasti ottaa 45 000 euroa sijoituslainaa, joka pitää laittaa poikimaan. Muutoin vertailu on epäreilu, koska vuokralaisella ei ole rahaa kiinni missään, joten hän ei voi mitään hävitäkään. Se kuulostaa lähes teoreettiselta, mutta asuntojen hinnat voivat myös laskea. Se riski on asuntovelallisella. Asuntovuokralainen joutuu maksamaan veroja oletetuista sijoitustuotoista. Vähennyksen voi tehdä tulonhankkimistarkoituksessa otetun lainan koroista.

Taulukko 1. 10 lisäneliötä Helsingistä, asuntohinnat paikallaan




Taulukon 1 perusteella vuokralainen joutuu maksamaan 10 lisäneliöstä 14 euroa kuukaudessa enemmän kuin asuntovelallinen. Vuokralaisen pitäisi saada vielä tuottojakin 6% vuodessa. Aika huteraa on vuokralaisella. Kun analyysiin lisätään se normaali 2% asuntohintoen nousuodotus, alkaa vuokraaminen näyttämään älyvapaalta. Taulukossa 2 on analyysi asuntojen hintojen nousun kanssa.

Taulukko 2. 10 lisäneliötä Helsingistä, asuntohinnat nousevat 2% vuodessa



Asuminen on taulukon 2 tapauksessa laskennallisesti ilmaista asuntovelalliselle. Kuukausimaksut kumoutuvat asunnon arvonnousulla. Lainan pääoma ei kasva mutta lainan vakuutena olevan asunnon arvo kasvaa.

Me olemme siis menneet myymään oman kotimme ja hyppäsimme vuokralle. Olemmeko pöljiä vai voisiko jossakin skenaariossa vuokraaminen olla kannattavaa?

Tätä pitää pohtia seuraavalla kerralla lisää.

Sijoitusmenestystä!

-Pietro-

TV2 näyttää jälleen tuttuun tapaan 6.12.2011 klo 12.50 alkaen Edvin Laineen Tuntemattoman sotilaan. Jos jostakin (erittäin hyvästä) syystä missaat elokuvan tänä vuonna, alla Mika Tallgrenin ansiokas ja ennenkaikkea hauska tulkinta tästä suurelokuvasta. Esitys alkaa noin 1.00 minuutin kohdalla.

Arvokasta Itsenäisyyspäivää kaikille!

-Pietro-

Keskustelu suomalaisten ansio- ja pääomatuloista käy kuumana yritysten kahvipöydissä ja baarikeskusteluissa. Kuka tienasi ja mitä tienasi? Minulle on aivan sama, jos pankkiiri tienaa 500 000 euroa tai 800 000 euroa vuodessa. Toivottavasti hän on palkkansa ansainnut. Tärkeintä on tietää, että en joudu maksamaan omasta pussistani samojen henkilöiden jonakin toisena vuonna aiheuttamia tappioita. Kaksi kuvitteellista esimerkkiä havainnollistaa asiaa.

Tapaus 1. Täysin yksityisessä omistuksessa oleva yritys valmistaa ämpäreitä kuluttajille. Yrityksen toimivan johdon virhearviointien avustamana yritys ajautuu laskusuhdanteen aikana konkurssiin. Yrityksen osakkeenomistajat menettävät rahansa. Yritykselle lainaa antavat tahot saavat konkurssipesän selvityksen jälkeen puolet sijoittamastaan pääomasta takaisin. Osakkeenomistajat ja lainanantajat joutuvat kärsimään nahoissaan huonot sijoituspäätöksensä. Ämpäriyhtiön toimitusjohtaja etsii itsellensä uuden työn (ehkä ei enää yhtä haastava). Kuluttajat etsivät ja löytävät toisen ämpärimerkin saunan lauteille.

Tapaus 2. Pankki X lainaa 10 miljardia euroa Kreikan valtiolle. Kreikan valtion lainasta maksama korko nousee valtion taloudellisen tilanteen heikentyessä. Kreikan valtion taloudellinen tilanne heikkenee entisetään korkeampien korkomaksujen takia. Korot nousevat edelleen, koska sijoittajat haluavat kompensaatiota korkeammalle riskille. Lopulta Kreikka ilmoittaa maksavansa ainoastaan 20% pääomistaan takaisin. Pankki tekee sijoituksestaan 8 miljardin euron alaskirjauksen. Koska pankin oma pääoma on ainoastaan 7 miljardia euroa, pankki uhkaa mennä konkurssiin. Yksityisten sijoittajien loistaessa poissaolollaan, valtio joutuu sijoittamaan pankkiin lisää osakepääomaa. Pankki jatkaa toimintaansa kuten ennenkin. Pankin lainoihin sijoittaneet korkosijoittajat saavat pääomansa takaisin, osakkeenomistajat häviävät pankin osakekurssin laskiessa. Pankin johto jatkaa yhtä tai kahta irtisanomista lukuunottamatta ennallaan. Veronmaksajasta on tullut tahtomattaan epäpätevän pankin osakkeenomistaja.

Tapaus 1 edustaa puhdasta kapitalismia, tapaus 2 edustaa kieroutunutta kapitalismia. Myös pankkien pitäisi joutua konkurssiin.

Alla muutama ote Nassim Talebin kirjoituksesta NY Times-lehdessä 7.11.2011:

I HAVE a solution for the problem of bankers who take risks that threaten the general public: Eliminate bonuses...........Consider that we trust military and homeland security personnel with our lives, yet we don’t give them lavish bonuses. They get promotions and the honor of a job well done if they succeed, and the severe disincentive of shame if they fail. For bankers, it is the opposite: a bonus if they make short-term profits and a bailout if they go bust. The question of talent is a red herring: Having worked with both groups, I can tell you that military and security people are not only more careful about safety, but also have far greater technical skill, than bankers....... 

Juttu kokonaisuudessaan löytyy täältä. Kannattaa lukea.
   
Sijoitusmenestystä!

-Pietro-


 

USA:n keskuspankkiiri Helikopteri-Ben ilmoitti eilen etukäteen sovitun aikataulun mukaan uusista rahapoliittisista toimista. Lyhykäisyydessään Ben tiedotteessa oli kaksi tärkeää kohtaa:

• Keskuspankin mielestä riski taloudellisen tilanteen heikkenemisestä USA:ssa on merkittävä  
• Keskuspankki ostaa $ 400 miljardilla yli 6 vuoden mittaisia valtion velkakirjoja ja myy $ 400 miljardilla alle 3 vuoden mittaisia valtion velkakirjoja

Odotin aikaisemmassa kirjoituksessani FED:ltä täysimittaista QE3-ilmoitusta. Täysimittainen QE3 voisi olla sitä, että keskuspankki ostaa uusia lainoja vaikka $ 500 miljardilla. Rahat ostoihin tulee setelipainosta. Nyt tätä ei nähty ja sijoittajat raivostuivat. Osakkeet ja hyödykkeet ovat laskeneet 4-6% eilisen tiedotteen jälkeen.

Asian voi nähdä myös toisella tavalla. Mitäpä jos USA:n keskuspankkiiri alkaakin ajatella ja toimia järkevästi? Mitäpä jos hän on alkanut ymmärtää, että rahan määrän lisääminen pankkijärjestelmään ei ole järkevää silloin, kun sitä ei saada luottamuspulan takia reaalitalouteen saakka. Mitä jos hän ymmärtää vihdoinkin, että rahapolitiikan keinot ovat sittenkin rajallisia ja jossakin vaiheessa pitää antaa tilaa vapaalle markkinataloudelle.

Rahan määrän jatkuva lisääminen pankijärjestelmässä on ollut kulta-intoilijoiden kenties vahvin peruste kullan ostamiselle. Kullan avulla oman varallisuutensa pystyy edes ankkuroimaan johonkin konkreettiseen. Tämä on ollut tärkeää, koska keskuspankit syytävät rahaa sen minkä ehtivät ja sijoittaja ei voi selvästi hahmottaa mikä on rahan oikea arvo. Kultaa ei voida painaa lisää, joten se toimii paremmin arvon mittana. Jos USA:n keskuspankkiiri on nyt oikeasti muuttamassa ajatusmalliansa, tämä tietää kullan hinnan laskua - ja reipasta sellaista. Ja mitä USA:n keskuspankkiiri edellä, sitä muut perässä. Ohessa maailman suurimman kultarahaston (SPDR Gold) kurssikäppyrä dollareissa:



Pienellä tuurilla höystettynä, nyt on mahdollista että kulta tulee vielä lisää alas. Tänään ollaan jo 50-päivän liikkuvan keskiarvon tuntumassa. Jos kullan hinnan lasku jatkuu, niin ostan sitä takaisin salkkuun (nyt 0%) ja jään odottamaan keskuspankkiirien seuraavia liikkeitä. Perusskenaarioni on, että he palaavat takaisin kvantitatiivisen elvytyksen polulle. Tällöin kullan hinta nousee reippaasti seuraavan vuoden aikana. Jos he alkavat sen sijaan kääntämään ajatuksiaan kohti Bundesbank-tyyppistä yksinkertaista mallia, kullalle ei ole enää paikkaa sijoitussalkussa. Bundesbank nimittäin seuraisi inflaatiota ja rahan määrää taloudessa. Kumpikaan ei saa nousta liian nopeasti. On oikein ikävä vanhoja aikoja...Jos Benistä tulisi yhtäkkiä Bundesbankkilainen, myyn ilomielin kullat pois salkusta tappiolla!!

Sijoitusmenestystä!

-Pietro-

PS. Uhosin aikaisemmin elokuussa tulevani ärjyen takaisin sijoitusmarkkinoille. Syyskuussa salkku on tuottanut tähän päivään mennessä -0,14%.... Enemmänkin määkymistä kuin ärjymistä!

Tänään on kulunut päivälleen 39 vuotta siitä, kun Pietro pyöräytettiin tähän maailmaan. Herra Markkina lähetti synttärilahjan tänään iltapäivällä. 1972 on OK:ta vuosikertaa.


Kiitän kaikkia EURO STOXX 50-johdannaismarkkinan osapuolia yhteisestä panostuksesta. Vastalahjaksi jaan edesmenneen Juice Leskisen sanat:

Kas elämä se kaikkein vaikeinta lie
Sen kun hyvin teet se kaiken aikasi vie
Jos nyt haluat täysillä päästellä
Voit kenties elämäsi säästellä
Jee jee
Mut edes niin et sitä tee

Voit reilusti heilua svengissä
Et elämästä selviä hengissä
(et elämästä selviä hengissä)

Sua järjestöt kyttää ansoineen
Sua saarnaajat ajaa satimeen
Mutta jos otat johtajaks jonkun muun
Hänen puolestaan joudut sä tappeluun
Joo joo
Enkä vielä kaikkea kertonut oo

Mut se on yhteistä pomossa ja rengissä
Ne ei elämästä selviä hengissä
(ei elämästä selviä hengissä)

Raittiushenkilö raittiustuolissaan
Sinusta on muka huolissaan
Se nimittää sinua hulttioks
Ja väittää että maksasi sanoo "Poks"
Däng däng
Mutta kyllä se kestää koko elämän

Eikä kenenkään toisen kengissä
Voi elämästä selvitä hengissä
(ei elämästä selviä hengissä)

Ei elämästä selviä hengissä
(ei elämästä selviä hengissä)
(4x)
Eikä ainakaan missään jengissä
Voi elämästä selvitä hengissä
(ei elämästä selviä hengissä)

-Pietro-